Luin toissapäivänä omia vuosien takaisia Livejournal-julkaisujani. Muistan kirjoittaneeni sinne hyvin intohimoisesti ja lähes joka päivä sekä odottaneeni pääseväni koulusta lukemaan kavereiden päivityksiä valtavan innostuksen ja malttamattomuuden puskemana. Niihin teksteihin palattuani ensimmäisten ajatusteni joukkoon kuului vahvasti "ei oo totta" -tuntemuksia. Mitä kaikkea sitä onkaan ollut tarve kirjoittaa!
Järkytyksestä toivuttuani minussa alkoi heräillä ajatus uuden blogin kirjoittamisesta. Sellaisesta mikä avaisi uusien oivallusten ovia, saattaisi jopa koukuttaa vähän. Tuntui vaikealta aloittaa, epävarmaltakin, mutta tässä tämä nyt kuitenkin on.
Järkytyksestä toivuttuani minussa alkoi heräillä ajatus uuden blogin kirjoittamisesta. Sellaisesta mikä avaisi uusien oivallusten ovia, saattaisi jopa koukuttaa vähän. Tuntui vaikealta aloittaa, epävarmaltakin, mutta tässä tämä nyt kuitenkin on.
Ämpärillinen elämän iloja, pieniä yksityiskohtia, puhtaita hymyjä, suloisia sormenpäitä, sydänasioita, askartelun karkeloita, värien tanssia, vesisateen raikkautta, rakkaushalauksia, sylissä olemista, aurinkoja.
